Mokkapal– eiku Mariannesuklaamansikkamuffinsit

Posted on 22/10/2013 by maraia

MOKKAPALAMUFFINSIT
12 muffinsia

Löysin oivan ohjeen Foodiesta:

Ainesosat

2 rkl kaakaojauhetta
1 tl leivinjauhetta
1 dl maitoa
2 kananmunaa
2 tl vaniljasokeria
2 dl sokeria
3,50 dl vehnäjauhoja
100 g margariinia

Kuorrutus

2 dl tomusokeria
2 rkl vahvaa kahvia
1 rkl kaakaojauhetta
50 g pehmeää margariinia

Ohje

Sulata margariini pienessä kasarissa ja nosta jäähtymään. Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Vaahto on valmista, kun vatkaimella tekemä kuvio jää hetkeksi vaahdon pintaan. Sekoita kuivat aineet keskenään. Siivilöi jauhot munavaahtoon. Lisää joukkoon vuorotellen margariini ja maito samalla sekoittaen. Kääntele varovasti tasaiseksi taikinaksi. Annostele taikina 12 muffinivuokaan. Paista 175-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia. Anna jäähtyä ritilän päällä. Tee kuorrute. Siivilöi kulhoon kaakaojauhe ja tomusokeri. Sekoita joukkoon kahvi ja pehmeä rasva.

Näin siis tekee Foodie ja näin ajattelin itsekin tehdä. Voit tällä reseptillä saada suuren herkkupalan, sillä suomalaiset eivät mitään rakasta niin paljon kuin mokkapaloja.

Tai sitten voit tehdä niin kuin minä:

Mokkapal– eiku Marianne-suklaamansikkamuffinsit

2 munaa
2 dl sokeria
3,5 dl jauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl Marianne-crunchia
75g margariinia
1 dl maitoa

Leivontasuklaata 250g
Avec ranskalaisia pastilleja

Paista 175 asteessa, noin 20min

Printtaa ohje sekä ota esille kulho ja vatkain. Päätä tehdä tuplataikina.
Mittaa pieneen kulhoon 200g voita ja laita se mikroon.
Avaa kaappi ja huomaa, että sokeria ei ole yli 2dl. Mieti hetki mitä tehdä. Jätä kaikki pöydälle, syö lounasta ja twiittaa seuraava tunti.
Laita sulanut rasva jääkaappiin ja lähde hakemaan lasta päiväkodista. Käy takaisin tullessa kaupassa ja osta mm. Marianne-crunchit hienoa improvisoitua muffinsi-iltamaa varten. Palaa kotiin.
Kun taas huvittaa leipoa, ota rasva jääkaapista ja laita se takaisin mikroon.
Mittaa vatkauskulhoon kahdeksan desilitraa sokeria. Ymmärrä että se on liikaa.
Mittaa kulhosta sokeriastiaan neljä desilitraa sokeria. Huomaa, että jäljellä on noin kaksi ja ettet osaa laskea. Kaada kaikki sokeri astiaan.
Mittaa pussista uudelleen, tarkemmin neljä desiä sokeria.
Väistä lasta joka on huomannut että leivot jotakin ja roikkuu jalassasi kerjäämässä.
Riko kulhoon neljä huoneenlämpöistä luomukananmunaa.
Vatkaa sokeri ja munat vaahdoksi. Tee tämä lapsi sylissä koska muuten syntyy hirveä show ja “MIKÄ ON TUO ÄÄNI”-paniikki. Kun vatkaimella (sammutetulla) voi valuttaa taikinan pintaan tuplakahdeksikon niin, että se jää näkyviin, on vaahto riittävän kuohkeaa.
Laske lapsi maahan. Kestä kiukuttelu.
Yhdistä jauho ja leivinjauhe. Sekoita.
Siivilöi eli ripottele naurettavan pienissä hituerissä jauhot taikinaan ja yritä mukamas sekoittaa sitä taikinaa älyttömästi pienellä kapustalla ympäriinsä nostellen.
Perustele itsellesi että näin on hyvä ja kuvittele olevasi Koko Suomi leipoo -ohjelmassa.
Hoksaa, että Anne Kukkohovi olisi parempi Anne Kakkuhovina, mieti onko tästä jo iloittu hänelle itselleen ja leikittele ajatuksella että twiittaat sen hänelle, jonka jälkeen mieleen tulee koulukiusaaminen ja sitten aloita ajatuksesta luopumisen prosessi.
Muista jauhojen lisäämisen jälkeen että rasva ja maito puuttuu. Lisää ne ja totea alitajuisesti, ettei kapustasekoittaminen toimi mutta tietoisesti jätä tämä huomiotta.
Muista myös Marianne-crunch ja laita sitä 2tl.
Kaada oudon näköistä, vetisenrasvaista taikinaa muffinsivuokiin niin että pohja peittyy.
Annostele lusikalla sormenpäällinen mansikkahilloa taikinan päälle.
Kauho ruokalusikallinen taikinaa hillosilmien päälle ja paista muffinseja uunissa 20 min.
Ihmettele, kun ne sylkevät rasvaa kuin tulivuoret eivätkä kohoa.
Keskustele aviomiehen kanssa ja totea, että teet vielä yhden taikinan kun muniakin on.
Mittaa pesemättömään taikinakulhoon 2dl sokeria ja 2 munaa.
Yritä epätoivoisesti saada sokeria ja munia vaahtoutumaan, totea että varmaan olisi kannattanut pestä kulho ensin.
Lisää joukkoon jauhot ja leivinjauhe. Jätä laiskuuttasi kapusta pesemättä ja käytä vispilää laiskanlaiseen sekoittamiseen. Lisää vajaa mitta margariinia ja maitoa 1dl. Vähennä Marianne-crunch 1 teelusikalliseen.
Ota lusikka ja lusikoi taikinaa uusiin muffinsivuokiin. Lisää hillosilmät.
Lusikoi vielä lopputaikina muffinsivuokiin.
Paista 175 asteessa 20min ja anna jäähtyä.
Sulata suklaa vesihauteessa ja dippaa muffinseja siihen.
Koristele Avec ranskanpastilleilla.

ONGELMA.

Huomaa epäonnistuneiden muffinsien rumuus.
Mieti kuumeisesti miten voit tuoda päiväkodin myyjäisiin 12 täydellistä ja 24 epätäydellistä muffinsia.
Kylmetä kuorrutesuklaa jääkaapissa ja leikkaa isoja sellofaaniviipaleita.
Huomaa, että sellofaani loppuu kesken. Leikkaa palat puoliksi.
Leikkaa hopeanauhasta sidottavia pätkiä. Huomaa että nauha loppuu kesken.
Leikkaa nauhat puoliksi.
Katso Netflixistä Orange is the new blackia ja juo lonkero.
Kääri täydelliset muffinit sellofaaniin jotta niiden yksittäisarvo nousisi.
VUOLA! Valmista on. Mokkapal– eiku Mariannesuklaamansikkamuffinsit ovat valmiita.
Hyvää ruokahalua!

Tai tee niin kuin minä

Posted on 07/02/2013 by maraia

Esittelen ensimmäisen kokeellisen Tai tee niin kuin minä -keittiön tuotoksen. Kaveri totesi että olisi tulossa käymään ja vaikka itse olen askeettisella marttyyriasenteella pidättäytymässä kaikesta ravinnosta lähiviikot, päätin kokkailla jotain sievää ja syötävää.

Päätin että tänään vuorossa on piirakka. “Ajattelin tehdä piirakan. Mitä siinä vois olla, kun sinähän sen syöt loppuun” kysyin mieheltäni.

“Joku kana-pinaatti olis hyvä. Ja feta. Ja pekoni.”

Tässä sitten olisi, halukkaille, oiva piirakkaohje joka on helppo toteuttaa ja jonka nimesin sen ajatuksen mukaan, joka mieleeni tuli ensimmäisenä valmista piirakkaa uunista nostaessani.

Mustapippuri unohtui -piirakka, also known as kana-feta-pinaatti-pekonipiirakka

Mustapippuri unohtui -piirakka

Ainesosat:

1 pkt piirakkataikinapakaste

pinaattia (tuore tai pakaste)
2-3 sipulia
1 prk fetaa
150 g pekonikuutioita
200 g broilerin fileekuutioita
1,5 dl ruokakermaa
3 munaa
mustapippuria
rasvaa paistamiseen

Sulata piirakkataikina pakkauksen ohjeen mukaisesti ja painele sulanut taikina piirakkavuoan reunoille. Silppua sipulit sekä pinaatti.
Ruskista sipulit pannulla rasvassa, lisää mukaan pinaatti, pekoni ja kana yksitellen ruskistellen. Lisää pannulle lopulta ruokakerma, jos laitat mukaan koko 2 dl törpön, keitä keitosta hetki kasaan liian nesteen haihduttamiseksi. Lisää maun mukaan mustapippuria.
Vatkaa munat.
Kaada piirakkavuokaan kana-pekonipannullinen. Lisää sen jälkeen vatkatut kananmunat ja murenna fetajuusto lopuksi piirakan päälle tasaiseksi peitteeksi.
Paista uunissa 200 asteessa noin 20-30 min.

Piirakan voi tarjoilla myös kylmänä.

..TAI tee niin kuin minä:

Laita uuni päälle ja kerää tarvittavat ainekset hellan läheisyyteen.
Pese kädet ja vie roskat.
Pese kädet.
Ota piirakkataikina sulamaan viisi minuuttia ennen kuin aiot alkaa paistamaan aineksia.
Pistä levy kutoselle ja ala ihmettelemään, onko niitä sipuleita ja miten ne pitäisi silputa. Tyhjennä astianpesukone saadaksesi tilaa työpöydälle sekä löytääksesi veitset ja leikkuualustat.
Siirrä umpijäinen piirakkataikina vuoan pohjalle ja aseta vuoka mahdollisimman lähelle kuumaa keitinlevyä sulamisen tehostamiseksi.
Kuori sipulit. Muista samalla kuiva pannu kuumalla levyllä ja siirrä se kylmän levyn päälle savuamaan. Jatka sipuleiden kuorimista. Työnnä käsi roskikseen välttääksesi ylipursuavat sipuliroskat.
Pese kädet.
Aseta leikkuualusta osittain lavuaarin ylle tilanpuutteen vuoksi. Silppua sipulit samalla pohtien millä tavalla pärjäisit Masterchefissä. Häpeä siitä miten surkea olet ja harkitse ostoskanavan supersilppurilaitetta.
Laita sipulit rasvaan paistumaan ja huomaa, että pinaatit lienee hyvä myös silputa. Ikäänkuin huuhtele ne niin, että pinaattien pehmeämuovinen rasia täyttyy vedestä ja sinun on pidettävä siitä kaksin käsin kiinni jolloin et saa hanaa suljettua.
Ratkaise ongelma.
Levitä pinaatit leikkuualustalle. Muista sekoittaa sipuleita aina välillä.
Pohdi, syövätkö ihmiset pinaatinvarsia. Päätä, että reseptiin kuuluukin pinaatin sijaan pinaatinlehtiä ja pinoa pinaatteja kuin pelikortteja. Tarpeeksi paksun pinkan voit silputa. Toista tämä tarpeeksi monta kertaa.
Lisää pinaatinlehdet pannulle sipulien joukkoon.
Lisää mukaan pekonit ja paista hetki.
Lisää mukaan kana ja paista hetki.
Mieti mitä seuraavaksi tulisi tehdä ja totea että ihan helppoa pistetään vaan yhteen ei tarvitse katsoa pohjana käytettyä feta-pinaattipiirakan ohjetta.
Kaada mukaan ruokakerma ja mieti pitikö se lisätä lihan vai kananmunien joukkoon.
Muista mustapippuri, tule sitä ottaessasi ajatelleeksi pitäisikö ruokaan laittaa suolaa, mutta totea että suolaa ei tarvitse koska kaikessa on suolaa. Pohdi mustapippurin sijaan sitä miten sitruuna sopii kalaruokiin mutta älä mausta mitään.
Anna liiaksi lisätyn ruokakerman keittyä kokoon sinä aikana kun vatkaat kolme kananmunaa.
Pelkää, että kanasörsseli on palanut pohjaan ja kaada se piirakkataikinalla vuorattuun piirakkavuokaan.
Murenna kanasörsselipiirakan päälle puolet fetasta.
Muista kananmunat. Kaada ne joukkoon.
Murenna päälle loput fetasta.
Mieti mitä unohtui. Älä muista mustapippuria.
Laita piirakka uuniin ja aseta munakello soimaan.
Ota piirakka ulos kun se on joko vaarassa palaa tai ruskistunut.
Nauti laihdutustuotteita kun pöydän toisella puolella ystäväsi santsaa piirakkaa. Muista kysellä, onko se hyvää, kun kokkaustaitojesi perusteella et aina tiedä.

Jälkihuomio:

Tästä edespäin aion kunnioittaa edesottamuksiani kirjoittamalla ne siihen muotoon kuin minä ne tein, tervetuloa maailmaan julkinen ja arkistoitu Tai tee niin kuin minä -keittiö! Hurraa!

Lamaze tuli taloon

Posted on 31/01/2013 by maraia

Juuri viisi kuukautta vanhaksi ehtivä tyttösemme on opetellut tarttumaan, sekä kääntyilemään vatsaltaan selältään vatsalleen selälleen. Tyttö on myös oppinut syömään lusikasta ja on hyvillä mielin puettavana kun tarve sitä vaatii. Hän myös osaa nyrkeillään löytää sylissäpitäjän nenän ja työntää sormiaan suuhun.

Kaikkien näiden hienojen taitojen keskellä katsoin taloutemme vauvaleluja ja huomasin, että vaikka purulelut ja pikkuhelistimet ovat hauskoja ja paljon käytössä, meidän lapsellamme on aika vaatimaton leluvarasto. Puolikas rottinkikori saikin sitten lisätäytettä kun äiskä kävi vähän heiluttelemassa luottokorttia Amazonin puolella.

Kaikki alkoi siitä, että etsin tiettyä Lamazen norsulelua. Koska sellainen on Suomen Toys ‘R Usissa noin 35 euroa kappaleelta (saa järkyttyä, minäkin järkytyin), tutkailin tilannetta brittien verkkokaupassa. Lopputulos oli, että käytin kokonaisuudessaan 45 euroa ja sain neljä monimutkaista, värikästä ja eloisaa lelua, mukaanlukien sen norsulelun, nimeltään Eddie the Elephant Tunes. Lelu on kuten kaikki vauvalelut, pehmoinen, täynnä eri tekstuureita ja rapisevia jalkoja. Poikkeuksena kuitenkin tuo kärsä, jonka symboleista tulee jokaisesta eri ääni ja niillä symboleilla tuotettua musiikkia pystyy äänittämään sekä soittamaan uudestaan.

Tämän lisäksi hankin Lamaze Activity Spiralin jota ei kuitenkaan kuvasta huolimatta kannattane laittaa pinnasänkyyn kiinni. Ostin lelun ajatellen tulevaisuuden ratasreissuja ja muita sopivia viihdytystarpeita, lienee ihan hyväkin että lelu on siirreltävissä sekä harvemmin leikitty. Tätä en ole edes nähnyt Suomen markkinoilla.

Mutta, sitten on vielä kaksi muuta lelua. Play & Grow Lion sekä Play & Grow Dee Dee The Dragon joista en osannut tilatessani sanoa, kumpi olisi kiinnostavampi. Nyt pienen testiajon jälkeen vauva selvästi suosii leijonaa enemmän, johtuneeko lohikäärmeen kiertyneestä hännästä, joka tekee siitä monimutkaisemman ja myttyisemmän näköisen. Vakosamettinen vatsa on kyllä kuitenkin niin kiva sormille, että eiköhän lohikärmeskin löydä oman lempileikkinsä. Ja mikä parasta, kumpikin noista on ripustettavissa vaikka kaukalon kahvaan tai vaunujen ylälaitaan. Ne menevät myös kainalokaverista tarvittaessa.

Nyt on meidän pirpanalla leluja pitkäksi aikaa. Tätä kirjoitellessani vauva potkii kylkeen ja tutkii lohikäärmeen rapisevia siipiä, jotka pitävät ah niin jännittävää ääntä. Lamaze on kokeilemistani lelumerkeistä ehdottomasti toimivin, niissä on kirkkaat värit, hassun näköiset eläimet ja paljon toiminnallisuutta eri tilanteissa. Näiden kanssa vauva on saanut kyllä vastinetta ja odotan innolla aikaa, kun meillä opitaan istumaan ja säveltämään norsumusiikkia. Vaikka norsulelun selässä tuntuu kova patterirasia, se on silti hyvin halattavan oloinen otus.

Jauheliha-pekoni-makaronivuoka

Posted on 16/01/2013 by maraia

Kokeilen tässä uuden keittiöni iloksi kaikenlaisia pikku ruokia, törmäsin Foodieta selatessani jauheliha-pekonivuoan ohjeeseen, jota sitten tarpeen mukaan vähän parantelin. Tuloksena olikin maukas ja ruokaisa makaronilaatikko, joka sai aikaan paljon maiskutusta ja nieleskelyä. Sitä jopa otettiin töihin mukaan törpöllinen, mistä henkilökohtaisesti olen ylpeä.

Makaronivuokaan tarvitset:

1 pkt pekonia
500 g jauhelihaa
1 prk herkkusieniä
2 kpl valkosipulin kynttä murskattuna
1 tl suolaa
1 tl mustapippuria
1 prk turkkilaista jogurttia
2 dl kermaa
2 tl Cholula -kastiketta
5 rkl ketsuppia
1 kpl kananmuna
250 g juustoraastetta
400 g makaroneja

Samalla kun valmistat lihakastiketta, keitä makaronit ja valuta ne.

Pilko pekoni ja herkkusienet valmiiksi kypsentämistä varten. Ruskista jauheliha, pekoni ja herkkusienet. Lisää joukkoon valkosipuli. Mausta suolalla ja pippurilla. Tämän jälkeen lisää kerma ja kiehauta. Lisää sitten jogurtti, chilikastike, ketsuppi ja noin 100 grammaa juustoraastetta. Riko vielä joukkoon kananmuna ja sekoita se lihaseoksen joukkoon.

Voitele vuoka, kaada pohjalle lihaseos sekä keitetyt makaronit, sekoita. Ripottele päälle loput juustoraasteesta ja paista 200 asteisessa uunissa kunnes juusto on sulanut sekä saanut vähän väriä.

Painonvartijoiden uunidonitsit

Posted on 03/12/2012 by maraia

Tässä yksi kivaksi huomaamani leivonnaisohje, johon siis kaipailin donitsivuokaa ainakin reilut viisi vuotta. Koska vuokia on nyt taas tullut myyntiin, ajattelin jakaa tämän kaikille halukkaille.

Maistuu herkulle eikä tarvitse mitään tympeää rasvasäätämistä, mikä munkeissa on se ärsyttävin osio. Laihduttamista taas jos ajattelee niin ei välttämättä kannata miettiä donitseja ollenkaan.

Ohje on kopioitu Painonvartijoiden reseptikirjasta Nälkä lähtee pienin pistein:

Annoksia: 12
Valmistusaika: 15 minuuttia
kcal (kJ) per annos: 55 (230)
Pisteitä per annos: 1
Pisteitä per ohje: 15

1 1/2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 kananmuna
1 tl kasviöljyä
1/2tl vaniljasokeria
1 dl sokeria
1/2 dl rasvatonta maitoa
ripaus suolaa

Pinnalle:
4 tl sokeria
1 tl kanelia

1. Sekoita kaikki aineet tasaiseksi taikinaksi. Jaa taikina donitsimuotteihin, mutta varo täyttämästä niitä liian täyteen ettei keskellä oleva reikä mene paistumisen aikana umpeen.
2. Paista 170 asteen uunilämmössä 8-10 minuuttia, kunnes donitsit ovat kauniisti kohonneet ja kypsyneet.
3. Kasta kypsät donitsit sokeri-kaneliseokseen ja anna jäähtyä.

Kokeile:
Pikkudonitsit on kätevintä paistaa donitsipannussa. Ellei sellaista satu olemaan, lisää taikinaan 1/2 dl vehnäjauhoja ja levitä taikina mahdollisimman pyöreinä kakkaroina (halkaisija noin 6cm) leivinpaperin päälle pellille. Paista 170 asteen uunilämmössä 10 minuuttia ja tee kakkaroihin heti uunista ottamisen jälkeen pieni reikä esimerkiksi omenaporalla. Voit tarjota myös keskipalat. Kierittele donitsit ja keskipalat sokeri-kaneliseoksessa. Tällä tavalla valmistetut donitsit eivät ole aivan yhtä kauniita kuin muoteissa kypsennetyt.
Donitsitaikinan mausteeksi sopii erinomaisesti myös raastettu sitruunankuori.

My baby experience

Posted on 27/10/2012 by maraia

Kun nyt tässä lähipiirissä niin moni ihminen alkaa odottaa, odottaa tällä hetkellä, tai on saanut esikoislapsen, niin tuumasin listata ylös satunnaisia vinkkejä ja juttuja joista voi olla hyötyä. Juttuja jotka ainakin minun mielestäni olivat hyödyllisiä tietohippusia.

Vertaistukea saa muuten yleisesti ottaen #perheet-kanavalta (IRCNet), sinne kelpaa kaikki joita kiinnostaa puhua lapsista, olit sitten mies, nainen, lapsekas tai lapseton.

Listaa päivitetään aktiivisesti joten se elää ajan mittaan. Jos huomaat virheitä, puutteita tai mielipide-eroja, huikkaa ihmeessä.

RASKAUSARVET:
Raskausarpia häivytti melko hyvin yhdessä yössä pariksikin päiväksi Body Shopista ostettu Shea Butter.

SYNNYTTÄMINEN:
Synnytys voi kestää helposti kymmenen tuntia tai enemmän, kannattaa varata mukaan pillimehuja tms. kivanmakuista, lämpimässä selviävää sokerijuotavaa sillä synnytyshuoneeseen kun menet, et muuta saa kuin tuoremehua ja mehukeittoa.

Synnytyslaukku:
Mukaan kannattaa pakata mukavat vaatteet sekä jotain tekemistä mikäli aikaa on. Itselläni oli kirja ja läppäri, joita en kuitenkaan pahemmin ehtinyt käyttää kuin synnytystä edeltävänä aikana. Mukavat tossut ovat ehdottomasti kiva lisä osastolla töpöttämiseen, puhelimen laturi on ehdottoman tarpeellinen. Kamera kannattaa olla mukana, mikään ei ole niin ihanaa kuin napsia kuvia pikkuisesta. Tämän lisäksi suosittelen ottamaan mukaan hiukan omaa shampoota sun muuta saippuaa, peseytyminen synnytyksen jälkimainingeissa on askel kohti taivasta. Mikäli otat mukaan läppärin, kannattaa panostaa mokkulaan sillä sairaaloissa on harvoin panostettu esimerkiksi televisioon tai internettiin.

ISYYSLOMA:
Miehet, pitäkää isyysloma silloin, kun vauva tulee. Ei niinkään itsen tai vauvan vuoksi, vaan siksi, että äiti tarvitsee kaiken avun mitä saa opetellessaan uuteen arkeen.

ITKU:
Kokemukseni mukaan vauva itkee todennäköisimmin nälkää. ..vaikka olisit juuri ruokkinut sen. Kuitenkin on hyvä olla tarkkana sillä vatsavaivainen vauva luulee olevansa nälkäinen.

Seuraavaksi todennäköisin syy on vaippa. Vaihda se, siitäkin huolimatta että kyllästyttää. Minulla on menossa taas kyllästymisvaihe, näitä tuntuu tulevan parin, kolmen viikon välein.

Muut syyt saattavat olla esimerkiksi kylmyys tai kuumuus, viileä vauva valittaa ja hikimytty huutaa. Tai sitten syynä on jokin fyysinen vaiva kuten vatsakivut tai ilmavaivat. Mysteeri-itkun syyksi on myös paljastunut tutti, joka on joutunut jonnekin selän alle tai jonnekin muualle hankalaan paikkaan painamaan ikävästi.

IMETTÄMINEN:
Mikäli aiot aktiivisesti imettää, pidä mielessä että synnytyslaitoksella mahdollisesti suuhun puskettu tuttipullo saattaa aiheuttaa vaikeuksia tissille opettamisessa. Tuttipulloa voi väistää vaikka hörpyttämisellä.

Muista, että imettäminen ei koskaan ole niin helppoa, kuin kuvittelee. Vaikka se on maailman luonnollisin asia, se on myös kenties kaikkein hankalin taitaa. Alkuviikkoina on hyvä panostaa eritoten kärsivällisyyteen ja nukkumiseen.

Jos imettäminen itsessään on hankalaa ja nännit esimerkiksi kääntyvät sisäänpäin, ota avuksi rintakumi. Se auttaa myös tuttipulloon koukuttuneen vauvan imettämisessä.

Mikäli kuitenkin päätät luopua imettämisestä, älä hermostu. Nykyajan korvikkeet ovat laadukkaita ja niissä on kenties paremmin kaikki tarvittavat hivenaineet sun muu sisältö, kuin mitä äidinmaidossa on. Paras tapa onkin ruokkia molemmilla, lapsi saa rakkautta ja ravintoa vaikka se annettaisi pullosta. Tästä huolimatta synnyttänyt nainen saa keskustella tuntemattomienkin kanssa omasta maidontuotannostaan sekä sen puutteesta. Korvikeruokkija tulee joka tapauksessa törmäämään niin kutsuttuun imetysmafiaan, joka suosii imetystä ja onnistuu mielipiteillään syyllistämään imetyksessä epäonnistuneita.

RINTAPUMPPU:
Rintapumppu on hyvä olla ja mitä enemmän ajattelit pumpata, sitä suuremmalla syyllä sen kannattaa olla sähköpumppu, sillä käsin pumppaaminen käy nopeasti väsyttämään. Sähköpumpuissa on lisäksi hyvänä lisäominaisuutena mahdollisuus säätää laite pumppaamaan tietyssä rytmissä.

Meidän perheessä käytetty rintapumppu on Philipsin Avent Single Electric, joka maksaa Suomessa noin 100 euroa. Itse hankittiin kyseinen pumppu Brittien Amazon-verkkoliikkeestä noin 70 eurolla ja siihen päälle Clas Ohlsonilta verkkovirta-adapteri. Avot! Viisas säästää. Pumppu on hyvä ja siihen saa kiinni kaikki Aventin tuttipullot.

TUTTIPULLO:
Philips Avent -malliset tuttipullot ovat olleet meidän perheen aktiivisessa käytössä. Ne ovat kestäviä ja tuttiosa on mietitty niin, että se ei valu ellei siitä ime. Pulloja saa kätevissä monipakkauksissa juurikin brittien Amazonin kautta. Aventin pulloissa tosin alimmat millilitra-määrät heittävät hieman joten summittaisuus on hyväksi.

Meillä on lisäksi MAMin mikrossa desinfioitava pullo, hyvin kätevä esimerkiksi reissussa. Pullo kasataan tuttiosa sisäpuolelle ja pohjalle kaadetaan 20ml vettä, jonka jälkeen pullo laitetaan mikroon kolmeksi minuutiksi. Ainoa mitä kannattaa muistaa, on se että kierteet löystyvät lämmetessään, joten pulloa kannattaa hulauttaa kylmässä vedessä että se pitää paremmin.

PUHDISTUS JA DESINFIOINTI:
Huuhtele tuttipullo aina kylmällä vedellä ja aina käytön jälkeen. Kuuma vesi saattaa polttaa maitoproteiinin pullon pintaan.

Pullot kannattaa puhdistaa aina ensin saippualla tiskaten ennen desinfiointia, muista pehmeä tiskiharja! Jotkut suosivat tiskikonetta, mikä ei kuitenkaan välttämättä ole hyvä vaihtoehto perinteiselle tiskaamiselle. Älä kuitenkaan koskaan käytä tiskiharjaa pullon silikoniosiin.

Desinfiointi taas on pitkä prosessi, jos on hitaasti lämpenevä hella ja pieni kattila. Perussääntö kuitenkin on, että pullot pitää desinfioida keittämällä. Tämän voi tehdä parin, kolmen päivän välein mikäli putsaat pullot aina käytön jälkeen (muun muassa tehokas huuhtelu kylmällä vedellä vie maitoproteiinit pois pinnoilta).

Meillä on käytössä Philipsin Sterilisator 3 in 1, joka puhdistaa höyryllä jopa kuusi tuttipulloa, rintakumit, tutit ja rintapumpun kerralla, kuudessa minuutissa. Brittien Amazonista saatiin parhaaseen hintaan, adapteri Clasusta.

KORVIKKEET:
Korvikkeet voivat aiheuttaa vauvoille vatsavaivoja. Tutteli oli alunperin suomalainen tuote, jonka moni muistaa turvallisena sekä vauvoille sopivana tuotteena, mutta nykyään nimi on myyty jonnekin Hollantiin eikä sitä enää valmisteta kotimaassa. Tuttelin suomalaista versiota vastaava on juuri lanseerattu Tuuti. Meidän vauva alkoi oksentaa kaaressa Tuttelin vuoksi, joten vaihdettiin sitten Tuutiin. Viikon sisällä kuitenkin huomattiin, että Tuuti aikaansai vatsavaivoja. Lopulta päädyttiin ostamaan Semperin Baby Semp 1stä, joka ei aiheuta vaivoja sekä tuoksuu vähän pehmismaidolle. Nan on kuulemma myös sellainen joka ei rasita vatsaa.

Summattuna korvikemerkit:
– Tutteli: Ei enää suomalainen valmistusprosessi, aiheuttaa mahdollisesti puklailua, haiskahtelee pahalle, allekirjoittaneen vauva haisi väkevälle Tuttelia juodessaan.
– Tuuti: Valion uusi korvikemerkki, sama kuin entinen Tutteli. Aiheuttaa mahdollisesti kovaa vatsaa, tuoksuu paremmalle.
– Baby Semp: Vatsaystävällinen, hyväntuoksuinen korvike jonka kanssa ei ole ollut ongelmia allekirjoittaneella tai muillakaan, joilta kokemuksia on kuultu. Löytyy varmuudella suurimmista liikkeistä, muuten yleensä tilataan erikseen.
– Nan: Vatsaystävällinen ja tykätty merkki, löytyy valtaosasta päivittäistavarakauppoja.

D-VITAMIINI:
Kahden viikon iässä aloitetaan vauvalle D-vitamiinitippojen anto. Annostus on viisi tippaa päivässä ja jokainen vanhempi käy läpi useamman tipan rumban. Yleisesti ottaen D-tipat voivat aiheuttaa mahanpuruja jolloin lapsi itkee ja itkee ja itkee. Me kokeilimme ensin Gefilus-tippoja, jotka ovat öljypohjaisia, maitohappobakteereilla höystettyjä tippoja. Ei toiminut. Ostettiin sitten Devisolin perustippoja kun tuumattiin että maitohappobakteerit saattavat aiheuttaa vatsanpyörteitä. Selvisikin, että myös Devisolin tipat aiheuttivat mahamyrskyjä. Apteekissa sitten mietin kehuttujen Minisunin D-tippojen sekä Rela D-tippojen välillä, mutta päädyinkin sitten ostamaan Jekovit-tippoja, jotka ovat ainoita saatavilla olevia vesipohjaisia tippoja. Nämä olivat vatsaystävällisimpiä kaikista. On hyvä kuitenkin muistaa, että D-vitamiinia on myös korvikkeessa, eikä tippoja ole välttämätöntä antaa mikäli vauva niistä kärsii.

Nyt on taas hyllyihin ilmestynyt tuote nimeltä Multi Tabs D-tipat. Voin sanoa, että hyvin kannattava vaihtoehto kokeilla, nimittäin noista kokeilluista ja ties vaikka muistakin tippavaihtoehdoista ainoa jossa on pipettiannostelija. Niin paljon kätevämpi. Lisäksi vauva itsessään ei ole kitissyt lainkaan niitä antaessa eikä irvistellyt maullekaan. Pohjana on kasviöljy ja huhu kertoo, että nämä olisivat ne parhaat mitä apteekilla on tarjota.

Eli summattuna eri tippamerkit:
– Öljypohjaisia mm. Minisun, Devisol, Gefilus (maitohappobakteereita) // saattavat aiheuttaa vatsavaivoja
– Vesipohjaisia Jekovit (muuttaa kakan vihreäksi) // raportoitu vatsaystävällisimmiksi

LIINAT JA HARSOT:
Harsoja saa liki mistä tahansa, mutta hinta voi olla hyvinkin korkea. Ikeakin myy kahta harsoa jollakin kympillä mikä nyt on vaan järkyttävä hinta.

Vaippaharsoa saa ostaa metritavarana Anttilasta (ainakin aiemmin näin oli) vain parin euron hinnalla per metri. Harso on noin metrin levyistä ja varsin hyvälaatuista, siitä sopii sitten rakennella suojaa syöttöihin tai vaippoihin tai minne ikinä.

Harsoja itsessään myy Prisma hyvällä hinnalla alle 10 euroa ja paketissa harsoja on muistaakseni kuusi. Kuosi on värikäs ja kangas itsessään rypytetty, mikä ei niinkään miellytä mutta kuivaamiseen ja hoitovälineeksi varsin toimiva ratkaisu.

Kuulemma myös Jyskistä löytyy 12 kappaleen paketti hintaan 12,95 €.

VAIPAT JA SYÖTÖT:
Hyvä vinkki muistaa yösyöttöjen suhteen (jonka itse opin kantapään kautta) on se, että vaipan vaihto herättää vauvan. Jos haluat nukkua yösi mahdollisimman lyhyillä syötöillä, jätä vaippa joskus vaihtamatta tai vaihda se ensin. Lapsi nukahtaa sitten ruokailuun ja äiti tai isä pääsee rauhassa unille.

Vaippojen suhteen omakohtainen kokemus puoltaa Pamperseja. Vaipan on hyvä olla sopivassa määrin iso, pyllyä myöten istuva vaippa alkaa olla jo liian pieni. Huhujen mukaan Liberovaipat tuppaavat falskaamaan poikavauvoilla, ellei vinkkeliä asettele alasuuntaan vaippaa asentaessa.

VATSAKIVUT:
Vatsavaivojen varalta voi ostaa hyllyyn Rela maitohappobakteeritippoja. Niiden annostus on noin 5 tippaa päivässä, mutta niitä voi antaa satunnaisesti enemmänkin. Cuplaton taas on ilmavaivoja varten ja väitettävästi toimiva, vaikkakaan tästä ei ole vastaan tullut mitään tieteellistä taetta. Cuplatonin huono puoli on myös annostus, sitä kun annetaan ennen jokaista ateriaa ja pieni vauva syö usein.

VAUVAN NUHA:
Nuhasta täyttynyttä nenää saa parhaiten siivoiltua pikku niistäjällä, joka on kuin ylikokoinen pipetti ja joita löytyy apteekeista pikkurahalla. Kuivuneen liman taas saa liukenemaan keittosuolatipoilla, joita saa niin ikään apteekeista. Nukkuessa vauva kannattaa nostaa hieman päädystä kohotettuun asentoon, tätä varten muun muassa joidenkin vauvapatjojen mukana myydään ns. nuhakiiloja.

Talven kuiva ilma saattaa vaikuttaa myös vauvan hengitykseen, siinä tapauksessa ilmankostutin on hyvä olla olemassa, vaikkapa makuuhuoneeseen asennettuna. Kostea ilma ylläpitää ihon hyvää kuntoa sekä helpottaa hengittämistä.

VAUVAN (ja hoitajankin) IHO:
Vastasyntyneen vauvan iho uusii pian syntymisen jälkeen, joten kuivaa, kuoriutuvaa ihoa riittää. Taipeita kannattaa pitää siistinä mutta niitä ei pidä puhdistaa elleivät ne ole likaisia. Lisäksi märkää ihoa ei pidä pyyhkiä, vaan se taputellaan puhtaaksi. Tässä voi käyttää avuksi pyyhkeitä, harsoja (niitä saa muun muassa Prismoista kuuden kappaleen paketeissa järkevään hintaan noin kympillä), sekä apteekista saatavia haavataitoslappuja (niitä 100 kappaleen paketteja).

Taipeen puhdistus:
Taivetta puhdistaessa kannattaa ensin likainen kohta pyyhkäistä öljytyllä haavataitoslapulla, sitten pyyhkäistään kevyesti uudestaan vedessä kastellulla lappusella. Lopuksi taive kuivataan taputtelemalla.

Kosteutus:
Kuivaa ihoa ei kannata heti rasvata koska sen uudistuminen on normaalia. Lisäksi ihon luonnollinen rasvaisuus kannattaa säilyttää, turha rasvaaminen saa aikaan epätasapainon ja rasittaa ihoa.

Jos kuitenkin tarvitset jotain satunnaisen kuivuuden torjumiseen, olen huomannut Ceridal Lipogeelin olevan varsin toimiva vaihtoehto. Sitä ei ole tarvinnut lisätä kuin sormenpäällinen kun iho on taas normaalitilassa.

Toinen hyvä tuote on Essex, jolla on muun muassa pesuneste, jolla voi pestä vaikka kädet ilman vettä. Vaippoja vaihtaessa tulee pyllyä pestyä veden alla ihan kiitettävän usein.

Kolmas toimivaksi kehuttu tuote on Decubal. Rasvaisuus kannattaa valita käyttötarkoituksen mukaan.

VIRIKELELUT:
Ehdottomasti paras leikkimatto, minkä ostimme on Bright Starts Spots and Stripes Safari Gym. Mukana on yksi muovinen seeprahelistin, nyrkkeilysäkin tapainen kissahelistin, iso omenapeili, tarttumiseen ihanteellinen ampparilelu sekä ehdottomasti kaikkien lelumattoa kokeilleiden lasten mielestä parhain lelu (ehkä ikinä): tiikerisoitin. Tiikerin voi kiinnittää minne vain, ottaa mukaan matkalle ja sitä rataa. Se soittaa musiikkia joko vartin tai pienissä pätkissä aina kun sitä liikuttaa. Se myös soittaa viidakon ja luonnon ääniä. Äänenvoimakkuuksia on kaksi ja vatsassa vilkkuvat eriväriset led-valot soivan musiikin myötä.

Aluksi oltiin skeptisiä, onpas tämä hauska joo, ihan kivoja juttuja. Nyt kun katsoo kaksikuukautisen vauvan innostusta kun tiikeri pärähtää soimaan, sitä ihmettelee miten koskaan on tullut toimeen ilman tätä. On ihmeen hankalaa aktivoida vauvaa, joka ei vielä voi istua, ei oikein ymmärrä mitään, näe sen enempää tai osaa leikkiä itsenäisesti.

PURULELUT:
Yksi ehdottomasti kehutuimmista purulelumerkeistä on myös Suomessa myytävä Sophie The Giraffe, joka on valmistettu luonnonkumista sekä suunniteltu niin jäystämisen kuin tarttumisen suhteen ihanteelliseksi. Kirahvin mukana tulee erityinen kortti, johon voi kirjoittaa muun muassa uuden omistajansa pituuden sekä painon, toivotuksia ja muita tietoja. Jos mietit vauvalle jotakin kivaa lahjaa, Sophie-kirahveissa löytyy hyviä ehdokkaita joka tilanteeseen.

KYLPYTARVIKKEET:
Meille hankittiin hyvä istuma-amme pikkuisia kylpyjä varten, nimittäin Tippitoesin Mini Bath. Se on ensinnäkin hyvänmuotoinen ja mukava istua; asennon ollessa takakenossa, lapsi ei istu selkänsä päällä. Pään takana on myös liukuesteenä toimiva pehmuste ja jalkopäässä on tulppa, josta voi laskea vedet pois. Meillä esimerkiksi kylpyammetta käytetään lavuaarin vieressä pesukoneen päällä ja vesien poislaskeminen on siksi aivan naurettavan helppoa. Kylpyammeen käyttö aivan ensimmäisten kuukausien aikana on hankalaa kun lapsi on vielä niin pieni, että selkä kääntyy ikävästi kaarelle mutta kunhan kokoa tulee lisää, kylpeminenkin helpottuu.

blog.maraia.net

Tag Archives: Vinkit