Kirjoitin tämän jälleen yhden syötön jälkeen, kun aikani katselin pieniä, uneen uponneita kasvoja ja sydämeen sattui ajatella, että jonakin päivänä joku saattaisi kiusata lastani siitä minkälainen hän on. Ihana, pieni, alahuultaan imeskelevä söpöläinen.

Kuinka kestän sen, että maailma on arkinen paikka?

Suloinen pieni lapsi
imee alahuultaan
ripset luovat varjon
leuka väpättää

Pidän sylissä pientä
lämmin, pehmeä, hauras
kuinka voit ollakaan
niin ihmeellinen

 

Suloinen pieni lapsi
kasvat joka päivä
eilinen on jo mennyttä
tänään

Kasvosi muuttuvat
hiukset kasvavat
kohta ajat pyörällä
tukipyörät poistetaan

Koulu alkaa
saat kavereita
teet läksyjä
sinulla on mielipiteitä

 

Suloinen pieni lapsi
mitä sitten kun kaadut
joku sinua pilkkaa
kiusaa leikkikentällä?

Minä en pysty
en millään kykene
maailman pahalta
sinua suojelemaan

Minä en voi estää
sydämesi särkymistä
en voi pitää
aina sylissä

 

Suloinen pieni lapsi
jonakin päivänä olet iso
ja kokenut maailmassa
kaiken mitä minäkin

Joskus sinunkin sydämesi itkee
oman pienen lapsesi
ihmettä, suloisuutta,
pakahtuu rakkaudesta

 

Sinä päivänä
kirjoitan uuden runon
sinä päivänä sydämessäni
soi lapsenlapsen laulu